Kokkolan Centria

Kokkolan Centrialla saimme Laura Rahikan johdolla tutustua Pyhäsalmen kaivoksen toimintaan ja Centrian laboratoriotiloihin. Pääsimme myös itse töihin hienontamaan malmikiveä. Aluksi kuuntelimme jonkun aikaa teoriaa liittyen kaivoksen toimintaan ja siellä käytettyihin työvälineisiin ja laitteisiin, tämän jälkeen lähdimme murkaus huoneeseen jossa kahdessa ryhmässä murskasimme kumpikin ryhmä omat malmikiven palaset leukamurskaimella. Kun malmikivi oli murskattu laitoimme murskatun aineksen kuulamyllyyn joka siis toimi seuraavalla tavalla: murskattu aines ja kovat erikokoiset kuulan laitettiin maitotonkkaa muistuttavaan pönttöön, suljettiin kansi ja laitettiin kyseinen pönttö eli mylly laitteseen joka pyöritti sitä, ja näin ollen sisällä olevat kuulat hienonsivat murskaa bieläkin pienemmäksi. Tämän jälkeen menimme hienonnettu murska mukanamme laboratoriotilaan jossa laitoimme hienonnetun aineksen seulaan ja punnitsimme kiviainekset ennen ja jälkeen seulonnan. Lopuksi teimme tietokoneella kuvaajan tuloksista, joita sitten vertailimme yhdessä. Ennen kotiinlähtöä saimme vielä todistukset tutkimuksen suorittamisesta.

                                                     

 Laura Rahikka esittelee meille murskaimen toimintaa.

t:Petsit

Tieteellinen kirjoittaminen

Jouhteenjärven tuhkalannoituskokeeseen tutustumisen jälkeen saimme aiheeseen liittyen Luken laboratoriolla kuulla kaksi mielenkiintoista esitystä, liittyen suurimmaksi osaksi tieteelliseen kirjoittamiseen ja siihen miten tuloksia tulee tulkita ja mitata. Saimme myös loistavaa informaatiota siitä kuinka hypootesi tehdään ja miten tutkimus on suunniteltava jotta tuloksista tulee luotettavia ja niitä voidaan käyttää tiedonlähteenä.
    Luento tieteellisestä kirjoittamisesta oli todella hyödyllinen, sillä tieteellisen kirjoittamisen taitoja tarvitaan paljon lukion aikana esimerkiksi biologiassa.
    Toinen esitys käsitteli suurimmaksi osaksi sitä, kuinka tarkasti puiden hakkuut on suunniteltava maiseman säilymisen kannalta. Pohdeimme myös yhdessä omaa suhtautumistamme hakkuualueisiin maisemakuvassa.


T:Petsit

Jouhteenjärven metsälannoituskoe

Viime marraskuussa lähdimme EL3 kurssin puitteissa tutustumaan Jouhteenjärven tuhkalannoituskokeeseen, jota meille paikan päällä esitteli Olavi Kohal.

    Kokeen ideana on mitata erilaisten lannoitteiden vaikutusta puiden kasvuun tietyllä alueella. Erilaisina lannoitusmenetelminä oli käytetty irtotuhkaa, raetuhkaa sekä PK-lannoitetta. Osa puista oli myös jätetty kokonaan lannoitamatta vertailun vuoksi. Lannotteiden lisäksi puiden kasvuun vaikuttavat myös eri alueiden erilaiset ojitukset, kuitenkin eri lannoitustavat oli onnistuttu sijoittamaan tasavertaisesti niin että mittaustuloksista saadaan luotettavia, eikä esimerkiksi niin että kaikki irtotuhkalla lannoitetut alueet ovat kaukana ojista ja PK-lannoitteella lannoitetut alueet ojan vieressä. Alla olevasta kuvasta havainnolistuu hyvin puiden asetelma. 

    Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan paikan päällä kokeeseen ja pääsimme jopa itsekkin mittamaan puiden korkeuksia ja ympärysmittoja. Erilaisten välineiden ja mittausten avulla tietyltä alueelta löytyi helposti aiemminkin mitatut puut eli ns. otos, tämä tarkoittaa sitä ettei yhden alueen kaikkia puita mitata vaan on valittunsatunnaisesti mitattavia puita jotka on merkitty muistiin.

                                    Kartan avulla löysimme oikeaan paikkaan suorittamaan mittausta

Paikan päällä oli kyltti jossa oli hyvää tietoa tuhkalannoituskokeesta

T:Petsit

18.11 Vierailu turkistarhalla

Kello 8.30 nokkamme suuntasivat kohti Luovan turkistarhaa. Ennen kuin menimme tarhalle laitoimme yllemme suojavarusteet, mm. haalarin ja kengän suojat. Hyvin pian huomasimme, että liikkuminen ulkona oli haastavaa, sillä kaikki tiet olivat jäässä eivätkä muoviset kengänsuojat auttaneet lainkaan pystyssä pysymisessä. Ensiksi menimme katsomaan tilaa, jossa säilytettiin tarhan eläimille tarkoitettuja rehuja. Käsittelimme mm. mitä erilaisia ravinteita eläinten ruoka sisältää ja minkälaisia määriä. Rehujen haju oli aika pistävä. Tämän jälkeen suuntasimme ulkona oleville sinikettu tarhoille, sinikettuja pidetiin siis varjotaloissa ja yhdessä häkissä oli 2 kettua. Kettujen häkkiin kuuluin "lattiataso" ja sen lisäksi niin sanottu hylly jonka päälle ketut pystyivät kiipeämään.  Ulkotarhojen jälkeen menimme isossa hallirakennuksessa oleviin minkkitarhoihin. Yhdessä häkissä minkkejä on aina n. 2-4 yksilöä ja ne ovat samasta pentueesta. Minkkien häkkiin kuului ainakin kaksi eri tasoa kiipeilyä varten, sekä oljilla täytetty puinen pesä. Minkkitarhojen jälkeen riisuimme suojavarusteet ja siirryimme sisätiloihin keskustelemaan turkistarhaukseen liittyvistä asioista. Saimme mm. tietää turkistarhan henkilökuntaa, asioita joita kehitetään esim. eläinten ravinto niille sopivimmaksi ja myös muista eri turkistarhan hankkeista.

 Tämä häkki on tarkoitettu ketuille. Häkin avulla voidaan tutkia ulosteen sisältämiä ravinneaineiden määriä, jolloin ruokaa voidaan kehittää eläimille paremmaksi.

Tarhoilla tehdään myös Welfur arviointeja, jotka valvovat eläinten hyvinvointia kokonaisuudessaan. Jos eläinten hyvinvoinnissa on puutteita, turkistilat eivät saa myydä tuotteitaan. Tarhalla käy myös 2 eläinlääkäriä, toinen tutkimus ja toinen kenttäpuolella. Henkilökuntaan kuului myös eläinten jalostusta ja lisääntymistä kehittävä tutkija. Monella turkistarhan henkilökunnasta oli pohjana biologian alan jokin tutkinto.

T. Petsit

Vierailu fysiikanlaitoksella ja kasvitieteellisessä puutarhassa.

10.11  n. klo.7.30 lähdimme koulun pihasta suuntaamaan linja-autolla kohti Oulua. Linja-autossa oli mukana myös abit, joiden päämääränä olivat Oulussa järjestettävät abipäivät. Saavuttuamme Oulun yliopistolle me petsit suuntasimme suoraan ensimmäiseksi vessaan. Tämän jälkeen fysiikanlaitoksella me paneuduimme tehtävään, joka käsitteli maan vetovoiman kiihtyvyyden laskemista heilurin avulla. Maan vetovoiman kiihtyvyyden laskemiseen meidän piti mitata heilurin langan pituus ja heilahdusliikkeen heilahdusaika. Saatuamme tehtävän laskettua fysiikanlaitoksella valmiiksi suuntasimme syömään yliopistolla olevaan ravintolaan. Kun olimme syöneet, huomasimme että meillä oli vielä rutkasti aikaa ennen kasvitieteelliselle puutarhalla menoa. Kävimme lisäksi yliopistolla olevassa eläinmuseossa kiertelemässä. Eläinmuseon jälkeen menimme kasvititeteelliselle puutarhalle, joka sijaitsee yliopiston läheisyydessä. Kasvitieteellisessä puutarhassa pääsimme tutustumaan eri ilmastovyöhykkeille, joissa oli eri ilmaston kasvillisuutta esim. trooppinen ilmastovyöhyke. Puutarhalla näimme paljon erilaisia kasveja ja kukkia, sekä saimme kattavan esityksen jokaisesta ilmastovyöhykkeestä. Kasvitieteellisen puutarhan jälkeen palasimme takaisin yliopistolle ja lähdimme suuntaamaan kotia kohti n. klo.14.30.

                                                         Suurimman lepakon luuranko
                                                           

T. Petsit

Vierailu Luken labralla

Kannuksessa Luken labralla teimme Reetta Kolppasen johdolla happo-emäs titrauksen. Titrasimme etikka-fenolftaleiiniliuosta natriumhydroksidiliuoksella. Kun liuos saavutti ekvivalenttipisteen, sen väri muuttui pinkiksi. Tämän jälkeen tarkastelimme yhdessä ryhmän eri jäsenten tuloksia ja vertailimme niitä keskenään.

                                                                           Titraus

                                 Liuoksen väri alkaa muuttua pinkiksi--->ekvalenttipiste lähenee

 Valmis liuos

 Tulosten laskenta ja vertailu

t:Petsit